Koko teksti avautuu otsikkoa klikkaamalla.
Usein musiikkia kuunteleva tai soittava ihminen käyttää musiikkia omana terapeuttinaan, vaikkei sitä itse tiedostakaan. Musiikilla on vahva yhteys ihmisen tunteisiin ja muistoihin. Musiikki aktivoi meitä siten, että se laittaa meidät liikkumaan, mutta musiikki saa meidät myös rentoutumaan ja rauhoittumaan. En taida tuntea vielä ketään, jolle musiikki ei merkitsisi yhtään mitään. Päinvastoin moni on sanonut, ettei pystyisi elämään ja olemaan ilman musiikkia. Musiikki on voimavara, joka auttaa jaksamaan ja joka on läsnä niin arjessa kuin juhlassa.
Mutta mitä musiikki on? Musiikin tarkka määritteleminen on vaikeaa ja musiikin määritelmät ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, kuka sen määrittelee. Musiikin voi määritellä eri tavoin, sillä jokainen kokee musiikin yksilöllisesti. Se tiedetään, että musiikissa on voimia, jotka vaikuttavat ihmiseen fyysisesti, psyykkisesti, emotionaalisesti, sosiaalisesti ja visuaalisesti. Musiikki koskettaa ihmisen kehoa, mieltä ja sydäntä. Musiikki saa aikaan erilaisia tunteita, musiikki herättää muistoja ja toiveita. Musiikki tempaa mukaansa, se tuo mielihyvää ja auttaa jaksamaan. Musiikki myös yhdistää ihmisiä toisiinsa.
Kuten voimme huomata, musiikissa on paljon mahdollisuuksia. Musiikki pystyy aktivoimaan tiedostamatonta mielenmaisemaa. Toisin sanoen musiikki voi nostaa mieleen asioita, jotka ovat painuneet alitajuntaan. Eräs musiikin terapeuttisuuden perusta onkin juuri se, että musiikin avulla voidaan paljastaa ja parantaa. Paljastaminen tarkoittaa tiedostettujen ja tiedostamattomien asioiden esille nostamista ja parantaminen tarkoittaa niiden läpityöskentelyä ja käsittelyä.
Musiikin terveysvaikutuksia tutkitaan laajalti ympäri maailman ja tutkimukset käsittelevät useita eri asioita niin somaattisiin kuin psyykkisiin sairauksiin sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että musiikin avulla voidaan kuntouttaa ja hoitaa tehokkaasti eri sairauksia ja vammoja. Musiikin avulla voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi työuupumusta tai perheen vuorovaikutushaasteisiin liittyviä hankaluuksia. Vielä elämän viimeisiä hetkiä elävät, saattohoidossa olevat potilaat, haluavat kuunnella itselle tärkeää musiikkia ja sen myötä käydä omaa elämänhistoriaansa tai esimerkiksi kuolemaan liittyviä pelkoja ja kysymyksiä läpi. Muistisairaiden kanssa musiikkia käytetään hyvinvoinnin ja mielen virkistämisen välineenä, kun taas aivoverenkiertohäiriöistä kärsivien potilaiden kohdalla musiikkiterapia on tehokas kuntouttaja. Koska musiikki itsessään on monelle ihmiselle tärkeä asia, on musiikkiterapia asiakkaalle usein myös mieluisaa. Kun kuntoutus on mieluista, vahvistuu asiakkaan motivaatio ja sitoutuminen kuntoutusta kohtaan.
Musiikki kätkee sisäänsä monia yksilöllisiä elämään liittyviä merkitystasoja eikä musiikkiterapia edellytä asiakkaalta musikaalisia kykyjä, minkä vuoksi musiikkiterapiaa voidaan toteuttaa kaiken ikäisten ihmisten kanssa. Musiikkiterapiaa ei voi soveltaa lääkkeen lailla sairauksiin, mutta musiikkiterapialla on todistetusti paljon hoitavia, eheyttäviä, korjaavia ja terapeuttisia vaikutuksia voimavarojen palauttamiseksi, toimintakyvyn korjaamiseksi ja psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Luultavasti tässä on syy siihen, että niin moni käyttää musiikkia omana terapeuttinaan, vaikkei sitä itse tiedostakaan.
